tiistai 19. tammikuuta 2016

Tää kuuluu elämään

Mulla on ystävä, joka on ehkä suurin syy siihen, että sain kasvaa viime vuonna niin hirveesti. Tää tyyppi oli rohkasemassa ja haastamassa mua läpi vuoden, ja laittoi mut oikeesti miettimään asioita. Kyseenalaistamaan mun ajatuksia, ottamaan askelia eteenpäin ja taaksepäin. Joskus se ei tarvi kuin yhden henkilön, että sun elämä voi muuttua parempaan. Ja vaikka mun pitäis olla jo nukkumassa, niin oli pakko tulla kirjottaan tää ulos musta, koska muuten en saa mielenrauhaa.. haha.

No enivei, pointti tässä piti olla se, mitä tää mun kaveri lähetti mulle aamulla viestillä. Siinä luki muun muassa näin: "Uskalla rohkeasti olla se kuka olet, älä tyydy "helppoihin" vastauksiin tai ensimmäisiin mahdollisuuksiin. Välillä eteen tulee haasteita ja tuntuu ettei näe eteenpäin, se kuuluu elämään ja se johtaa kohti parempaa, vaikkei aina siltä tuntuis. Joten uskalla antaa ajatuksille ja sydämelle aikaa ja etene rauhassa". Aamulla kun luin tän syödessäni aamupuuroa, en ehkä tajunnut näiden lauseiden oikeeta ja syvintä merkitystä. Kohta kuitenkin selatessa puhelimen gallerian kuvia, löysin sieltä eilen tallentamani kuvan Martin Luther Kingin ajatuksesta:


Pysähdyin, kun tajusin, että tavallaa just tästätähän tää mun ystävä just puhu. Olin niin innoissaan (että jaoin ihan instagramissakin), tiesin, että tää on nyt jotain mitä mun pitää ottaa sydämelle ja muistaa. Tää ajatus on pyöriny mun mielessä koko päivän, mutta jotenkin vähän hajanaisena höttönä. Nyt kuitenkin äskön, klo 23.20, selatessani instagramia viimeistä kertaa tälle illalle valmistautuessani nukkumaanmenoon, tää merkitys valkeni mulle taas ihan uudella tavalla. Aloin viime viikolla seurata yhtä ihanaa tiliä, ja nyt yhdessä uusimassa kuvassa luki kuvatekstinä näin: "Whatever you dream of, just start doing it. You will learn, you will get better, and your dream will change shape. When you have faith in yourself, imbossible doors start to crack open. So have faith."

Uskoa itseen, siihen, että mää pystyn mihin haluan omana itsenäni. Uskoa ja luottamusta, että kaikki järjestyy vaikka tulevaa ei vielä nää. Ja mulle myös uskoa siihen, että musta pidetään huolta vaikka epäonnistuisin täydellisesti. Se, ettei tulevaisuuteen nää, kuuluu elämään. Joten uskalla antaa ajatuksille ja sydämelle aikaa ja etene rauhassa. (Kävin myös aiemmin tänään katsomassa sen Joy-leffan, missä mun mielestä oli yhtenä teemana tää ihan sama, itseensä uskominen). Ja kaikki tää yhden päivän aikana. Coincidence? I think not. Mutta nyt tarvin unta.

Hyvää yötä, pus.
-Heidi-


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti